Viikko taas melkein vierähtäny. En tiedä mikä on, mutta uskomattoman tahmeaa menoa on kyllä salitreenit nyt. Tuntuu että ei päästä ollenkaan niihin rautoihin mihin ennen on päästy. Tosin eipä se treenaaminen nyt siitä raudan määrästä ole kiinni, ainakin tulee tehtyä :). 

Tässä olen mennä viikolla naureskellut miten uskomattoman vaikeaa on nykyisin ainakin itsellä livetä tästä ruokavaliosta. Enkä nyt siis tarkoita mitään reisille menoa vaan että vkloppuisin antaisin itseni vähän höllätä. Tulee ihan jäätävä morkkis ajatellakkaan jotain tuommoista ja kyllä tiedän että ei siitä pitäisi mitään morkkista tulla.

Ensiviikolla ollaan taas lähdössä porukalla katsomaan vähän jääkiekkoa ja sain siihen sitten vaparin, mutta nyt on itsellä vähän ristiriitainen fiilis että pitäisikö mun kumminkaan pitää sitä. Mikään muu sitä ei nyt estele kuin tuo pää, joka toitottaa että joulu on kohta, enkä mä tuota vaparia siis tarvitse.

Tappelin saman ongelman kanssa viimevuonnakin. Silloin helpotusta toi mentaalivalmentajalla käynti, jossa yritettiin oivaltaa että se on ihan normaalia että joskus haluaa relata ja myös minulla on siihen oikeus. Tässä luultavasti joutuu mennä uusinta käynnille, koska tuo pää on unohtanut kaiken mitä silloin oivallettiin :D.

Eikä tämä nyt mikään ylitsepääsemätön este ole tai kukaan tähän kuole. Mutta itselle ainakin on tärkeää, että en tuntisi syyllisyyttä syömisestä. Se on niin salakavalaa kun ainakin itsellä se syyllisyys tuo sen negatiivisen ilmapiirin tähän hommaan. Samoin niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin jos mä lähtisin syömään tuntien syyllisyyttä siitä niin mä söisin juurikin siihen tunteeseen. 

Tää on niin jännä miten tiedän miten tulisi toimia, mutta en kuitenkaan saa jollain tavalla sitä onnistumaan. Onneksi mulla on ensiviikon perjantaina oman valkun kanssa treenit, josko se sais mun pään uskomaan että se on ihan ok höllätä vkloppuna :).

Niin kuin mä olen tässä varmaan joka toisessa blogikirjoituksessa kirjoittanut siitä henkisestä puolesta, niin se on juuri tätä. Välillä mennään tasaista matkaa ja sitten tulee näitä töyssyjä.

Jos jotain hyvää hakee, niin ainakaan ruokavaliosta ja reenistä ei ole tullut livettyä vaikka tämä nyt vähän tuota mielen toimintaa haittaakin. Ensimmäistä kertaa siirrän muuten kalenterista  sovittua jumppapäivää. Syynä tähän on se, että ensiviikolla salilla on pikkujoulut ja koko päivän saa tulla ilmaiseksi salille tutustumaan ja treenaamaan. Mulla ei ehkä hermo kestäis niitä laitteissa istujia, joten oli pakko siirtää :D.