Noniin. Vähän on ollu erinlainen viikko mitä olin almanakkaan kirjotellu. Suunnittelen siis viikko-ohjelman aina etukäteen, jonka jälkeen kirjotan sali/aamulenkit almanakkaan jolloinka niistä ei luisteta. No nyt kun jalat ei todellakaan ollu maanantaina palautunu ja olo oli nuutunut niin piti tehdä päätös, eli salitreeni jäi välistä. Mietin siinä lepäillessä että ei ihmekkään kun on vähän puoli palautunut olo. Nimittäin sen juoksulenkin jälkeen pidin vain yhden lepopäivän. 

Tässäkin hommassa vaikka niitä ohjeita tulee noudattaa jos tuloksia haluaa saada, niin me ollaan itse vastuussa omasta jaksamisesta. Olen siinä mielessä onnekas että mulla on tosi hyvä yhteys omaan valmentajaan. En koe että mun pitäis mistään asiasta "valehdella" sille. Varsinkin jaksamisasia on semmoinen, että jos et sä osaa olla valmentajalle tai itsellesi rehellinen omasta jaksamisesta niin ennen pitkään se kosahtaa kyllä omaan nilkkaan. Itsellenihän mä tätä projektia teen, en kenellekkään muulle :).

 

Parin lepopäivän jälkeen keskiviikkona oli selkä-olkapäätreenit Bettinan kanssa Kampissa. Tehtiin kyllä hyvä setti, selkä väsy ja olkapäitä poltti :D. Tuolla treenissä se muistui itsellekkin minkä takia tämä on niin palkitsevaa hommaa. Alan nimittäin jo näkemään peilin kautta käsilihakset. Ja kyllä, se on entiselle pullukalle tosi iso juttu!

Kävin sitten kotimatkalla ostamassa vähän syksyn väriä kotiin, kukkien muodossa. Tämän projektin aikana sitä on joutunut etsimään uuden tavan palkita itseään, kuten arvata varmasti saattaa niin ennen palkitsin itseni ruualla. Työpäivän jälkeen kauppaan ja sieltä sitten keksiä,pullaa,irtokarkkeja,sipsiä,jätskiä ym.. mukaan kotiin, koska olinhan mä selviytynyt taas yhdestä työpäivästä. Nimenomaan selviytynyt. Ja kun sen tavallisen arjen ei pitäisi olla mitään selviytymiskamppailua.

Enkä nyt tarkoita että se arki olisi aina mitään ruusun terälehtiä, mutta jos normaali työssäkäynti tuntuu kuin mount everestille kiipeäminen niin silloin pitäisi hälytyskellojen soida. No itsellä ei soinut vaan menin kotiin ja loppuilta sujuikin rauhallisesti sielä sohvan nurkassa herkkujen kanssa. Ajatella jos joku olis puhunu jostain liikunnasta, kun eihän mulla sellaiseen ollu tietenkään aikaa kun olin työssäkäyvä ihminen!

Olen saanut kyselyjä miten jaksan tehdä sitä mitä tällä hetkellä teen. Koen että olen saanut niin paljon tästä muutoksesta, että ei se itselle ole mikään jaksamis kysymys. Nykyään mä jaksan ihan helvetisti. Herään aamulla 03.00 aikaan aamulenkille, menen töihin, töistä salille, salilta kotiin ja koiran kanssa lenkille ym.. Noista puoliakaan en olisi jaksanut tehä pari vuotta sitten, koska niiden läskien kanssa eläminen oli uuvuttavaa. Ja mitä ruokapuoleen tulee, niin se oli varmasti se isoin syy miksi olin koko aika niin jäätävän väsynyt ja turvoksissa.

 

Miten tämä on sitten muuttanut mua ihmisenä. Koin ennen, että mulla oli oikeus arvostella ihmisiä ja niiden olemuksiaan. Salilla käyvät ja itsestään huoltapitävät ihmiset olivat mulle se punainen vaate, pinnallisia ihmisiä. " Noilla on varmaan aikaa olla salilla, kun tuskin ne missään töissä käy". 

Nykyään kun oma asenteeni on huomattavasti positiivisempi, niin en koe tarvetta arvostella yhtään ketään. Kun tätä elämää voi elää niin monella eritavalla, ei ole olemassa vain yhtä tiettyä tapaa. Ainoastaan sen pitäisi merkata, että itse tykkää siitä, miten sitä omaa elämää elää. Isoin muutos on ehdottomasti ollut myös siis tuo asenteen muutos.

 

Jos joku olis 2v sitten sanonut, että salilla käymisestä tulee mulle "arkea" niin olisin varmasti nauranut päin naamaan. En tiedä johtuuko se omasta asenteesta (tai aamupuurosta) mutta vaikka teen viikosta toiseen tuota samaa ohjelmaa, niin silti jokainen treeni tuntuu ihan "ekalta kerralta". Hyvä ystäväni mulle alku keväästä sanoikin, että vaikka tekisin noiden pt:den kanssa täsmälleen saman treenin kuin viimeksikin niin silti saisin sen tuntumaan niin jännittävältä ja hauskalta :D. Urheilusta saa niin mielettömän onnen ja tyytyväisyyden tunteen, että sitä on vaikea edes selittää.

Ei muuta kuin ensiviikkoon, pitäkää mieli ja ajatukset positiivisena :).