Kävin tuossa eilen pitkästä aikaa spinning pyörän päällä ja oli kyllä pirun ihanaa. Mullahan on valkun lupa että kerran viikossa saan käydä pyöräilemässä jos haluan. No nyt kun viime kuukausina ei ole ollu hirveesti ylimääräistä energiaa niin eipä ole tullu käytyä. Oli kyllä rankka tunti, olin jossain vaiheessa varma että pumppu pettää :D.

14 pvän lomakin alkoi vihdoin ja nyt olen sitten ottanut 8 ohjattua treeniä. Toki tuossa on se treenileiri ja pakkohan mun oli ottaa Sergiollekin taas treeni kun se on jälleen Suomessa, sen kanssa oli niin hauskat treenit viimeksi!

Tässä olen nyt vklopun aikana katsellu aika paljonkin vanhoja kuvia ja viime kesän kuvia. Vuosi on melko lyhyt aika, mutta kyllä siinäkin ajassa kerkee saamaan muutosta aikaan. Oli pakko laittaa tähän vuoden 2011 loppuvuodesta otettu kuva (näkyy myös varmaan isompana mun naamakirjassa) ja vaikka mä tuossa nyt kovin yritänkin hymyillä mutta kyllä toi olotila tuon painoisena oli ihan hirveää. Oli vaikea istua kunnolla kun ei saanu henkeä, sohvalta ei päässy ylös ilman ponnisteluja. Kaiken kaikkiaan olin ihan rapakuntoinen 24v, juuri silloin kun ihmisen pitäs suunnilleen olla elämänsä kunnossa.  Näitä kuvia aina kattoo niin surullisin fiiliksin, mutta samalla on niin helvetin kiitollinen itselleen että on saanu aikaan se muutoksen.

( Velikin on tämän kuvan jälkeen tiputtanu sen 15kg :) )

Viime kesän kuvaa. Aloitin 3vkoa tämän kuvan jälkeen Fitfarmin pt-valmennuksen. Muistan niin hyvin se tunteen, kun sain miesvalmentajan itselleni. Kun itsetunto oli tasan 0 tuolloin niin hävetti ja pelotti tavata Jari. Muistan vielä sielä Motivuksella kun mietin että jos mä vaan lähen täältä ja mietin siinä jännityksen kourissa että tää oli suuri virhe :D.  No ei se sitä kyllä ollu ja oon mä nyt Bullille antanu jo monta kertaa anteeks että se kehtas mulle mies valkun antaa. 

Mulla on tässä vuoden aikana lähteny se mietintä että "mitäköhän tuokin minusta ajattelee" ja "kehtaanko mä nyt" kokonaan pois. Nykyään se nyt on ihan sama mitä muut ajattelee, eikä jokainen joka mua tuijottaa välttämättä katso arvostelevasti. Sehän oli lihavana ihan kamalaa kun joku katsoi mua päin, pää painu heti lattiaan, samoin kun ulkona kävelin niin aina kun joku tuli vastaan niin katsoin maahan. 

On sitä itseluottamustakin tullu rutkasti lisää. Farmissa sen olen oppinut että ihan sama mitä sä teet, niin tärkeintä on että sä itse tykkäät siitä ja voit hyvin. Kyllä kaikki lähtee siitä ajatuksesta että sä tykkäät tehdä niitä asioita, koet ne mielekkääksi. Olishan se itsenikin kohdalla melko kamalaa käydä 4*viikossa salilla jos mä vihaisin sitä ylikaiken :D.

Siitä liikunnasta ja hyvästä terveellisestä ruuastakin voi oppia nauttimaan. Ja vaikka nyt arki ei aina olekkaan niin ihanaa ja aurinkoista ja jokin asia saattaa ärsyttää niin nykyään en anna sen pilata mun päivää. On se elämä täälläkin päässä heitelly melko kovalla kädellä, ollaan jouduttu nousemaan melko syvistä vesistä. Senpä takia miksi antaisin jonkun tuntemattoman ihmisen sanomisen tai sen että bussikuski ajaa hiljaa pilata koko päivää. Jokaisessa päivässä on hyvää ja positiivisuus kantaa pitkälle. Tämä kuva on otettu juhannuksena ja kyllä mä jopa omasta mielestä näytän onnellisemmalta ja ehdottomasti hyvinvoivalta ihmiseltä :). Posket ei oo vieläkään lähteny, mutta ehkä se syksyn dieetti vie ne mennessään ;D.

Seuraava päivitys tuleekin sitten sen treenileirin jälkeen. Ensviikon ajattelin treenailla, levätä ja valmistautua tulevaan :). Maailma on seikkailu ja ajattelin ottaa siitä kaiken ilon irti :).