Viime viikko oli lepoviikko, joten sali piti kiertää kaukaa. Jännä miten sitä salia kaipaa kun tulee pakollinen preikki. Maanantaina päästiin sitten taas arkeen kiinni, kun oli jalkatreenit Killen avustuksella. Oli kyllä raskasta :D, jopa vielä tänään tuo etureisissä tuntuu vaikka aamulla tuntui toiselta. Keskiviikkona ja tänään oli yläkroppatreeniä mun ykkös naisen Bettinan kanssa. Tämä viikko ollaan menty pelkkää yövuoroa ja jos ei mulla noita pt-treenejä olis ollu varattu, niin uskaltaisin väittää että en varmaan olis kovin innokkaasti sinne salille lähteny.

Nuo kaksi yllämainittua pt:tä on mun luotto ihmiset. Ne on ihmisiä joihin pystyn salilla 110% luottamaan. Olen varmaan ennenkin sanonut, mutta jos et pysty täysin luottamaan siihen vieressä seisovaan tyyppiin niin se treeni jää vajaaksi.

Itselle se on ollut melko voimaannuttava tunne, että kerrankin on oikeasti pystynyt kehittämään luottamus suhteen aivan ventovieraisiin henkilöihin. Mä olen aina ollut nimittäin ihminen, joka on pitänyt vieraat hyvin kaukana itsestään. Kukaan ei ole oikeastaan oppinnut kunnolla tuntemaan minua, koska en ole antanut niille mahdollisuutta siihen. Useampaan kertaan minusta on saanut vaikutelman että olen kylmä ihminen. Totuus on vain ollut se että en ole uskaltanut päästää ketään vierasta tyyppiä lähelle. Näin olen varmistanut että kun kukaan ei pääse tarpeeks lähelle niin eipä ne pääse mua satuttamaankaan. Luottamus suhde ei kaikilla varmasti tule ihan heti, mutta näiden kanssa se luottamus on syntynyt nopeasti. Johtuen varmasti siitä että ne on kummatkin hirveen helposti lähestyttäviä ihmisiä :).

 

Ja nämäkin on näitä henkisiä lukkoja, joita tämän muutoksen yhteydessä käydään läpi. Toisilla niitä lukkoja on paljon, toisilla vähemmän. Mä taidan kuulua itse siihen keskikastiin :D.

Yksi ihan merkittävän iso lukko avattiin maanantaina, kun treenasin topissa. Mä olen aina hävennyt mun kroppaa ja varsinkin käsivarsi olen peitellyt aina, en ole kertaakaan aikaisemmin missään julkisella paikalla käyttänyt toppia. Joten oli niin iso kynnys ylitettävänä ja oli kyllä melko pelottava tunne kävellä sinne wfc:n lämmittely alueelle. Jotenkin siinä tuli semmoinen haavoittuva ja alaston olo. Mutta eipä sitä toppia paljoa kerenny sen treenin aikana miettiä, sen verto piti keskittyä että selviytyi pienestä etureiska tunnista :D. Mutta se fiilis sielä pukkarissa kun tajus että oli menny todellakin sen mukavuusalueen ulkopuolelle ja tehnyt jotain mitä on aina kammonnu, oli itsetuntoa boostaava juttu. Jos se sen edelliskerran epäonnistumisen takia meni vähän takapakkia, niin nyt sitä itseluottamusta tuli kyllä moninkertaisesti takaisin. Ja todellakin, ei mun tarvii mun kroppaa häpeillä yhtään.

 

Ja sitten vähän epänormaalia käytöstä itseltä :D. Mä en ole sen jälkeen kun kokeilin kaiken maailman laihdutuspillereitä, kokeillu mitään ihme poppakonsteja mihinkään. No nyt kun Fitfarmin ryhmässä joku sitten mainitsi että kokoosöljyä kun levittelee iholle niin sen pitäisi tehdä siitä kimmoinen ja ihoa auttaa ison painonpudotuksen jälkeen. Mä olen nyt sitten päättänyt kokeilla että mitä se kookosöljyn käyttö iholle tekee. Tosin en nyt tiedä kuinka houkuttelevaa itselle on haista Bounty suklaalle, mutta yritetään nauttia tästä kookoksen tuoksusta :D.

Huomenna meillä on sitten Fitfarmin pt-päivät. Eli kaikki valmennettavat kisa ihmisistä painoa pudottaviin on mukana :). Nuo ovat aina hauskoja tapahtumia ja aina sielä juttelee jonkun uuden tyypin kanssa. Mä olen uskaltanut kokeilemaan takareisi ryhmää, saa nähdä kuinka hauskaa se kävely taas tuon rääkin jälkeen on :D.