Hiphurraa lepoviikko on taas täällä :D! Mullahan oli alunperin kevytviikko, mutta arvata saattaa kuinka "kevyitä" ne viikot oikeesti oli tämmöiselle failure kammoiselle tyypille. Päätettiin sitten samassa yhteydessä kun venkslattiin tuota ruokavaliota, niin muuttaa kevytviikko kokonaan lepoviikoksi. Täytyy sanoa, että kyllä se itselle toimii paremmin. Nyt kun kroppa saa levätä melkeen koko viikon niin jaksaa kyllä hurjasti enemmän painaa 4 viikkoa salilla.

Nyt kun energiataso on parantunu, niin huomaa että täähän on hauskaa niin kuin pitääkin. Nyt huomaa kuinka turhaan sitä oikeesti stressas siitä painonnoususta. Mulla nousi ylimillään n. 4kg paino kun ruokamääriä nostettiin, mutta nyt kun aineenvaihdunta vilkastui ilmeisesti tuon johdosta niin olen ns."lähtötilanteessa" nyt. Eli kaikki kertynyt neste on kropasta pois :). 

Täytyy tosin myöntää että päälle tää alkuvuosi on ollu kyllä rankkaa, välillä on tuntunu että  pää ei kestä. Tällä hetkellä en edes yritä antaa sille ns. mitään uutta mietittävää ennen kuin se on käsitellyt tuon painonpudotuksen. Just tuossa viime viikolla Kille kysyi että paljonko on vuoden sisään lähteny. Vuodessa on lähteny se yli 40kg ja se on päälle kyllä ihan mieletön urakka käydä läpi tuo määrä.

Ja ainakin isossa painonpudotuksessa se henkinen puoli on varmasti yksi isoin tekijä siinä onnistumisessa. Vie muuten aivan helvetisti energiaa kun tuota henkistä puolta täytyy ylläpitää. Viime vuoden alussa kyllä sain kokea mitä tapahtuu kun ei mieti sitä henkistä puolta. Luisuu yllättävän helposti vanhoihin tapoihin, siinä joulu-helmikuun aikana taisin saada painoa takas sen +10kg ja silloin tajus, että kuinka iso rooli tuolla henkisellä puolella on tässä jutussa. 

Jotenkin tässä on joutunut ei nyt kokonaan, mutta jättämään todella vähälle huomiolle tuon pään ja sen että missä se tällä hetkellä menee. Tämän vuoden helmikuussa kun se paino nousi, niin yritin vauhdittaa tuota päätä. Iso virhe! Sen huomas melko äkkiä, että kun pää ei pysty käsittelemään kaikkea niin alkoi ainakin itsellä se henkinen puoli pettää. Meni monta viikkoa että pääsi takaisin tähän missä nyt olen henkisellä puolella. Ja nuo viikot kun tuo henkinen puoli romahteli, niin se oli yhtä taistelua salitreenin ja syömisen kanssa. Osaa salitreeneistä en edes tehnyt, koska isoin työ oli se ruokapuoli. Kaupassa käynti oli yhtä tuskaa, koska mun sisällä oli joku kiukutteleva pikkukakara joka halus kaikkea herkkua heti! Sitten muistin mentaalivalmentajan lauseen: " Anna sille päälle aikaa käydä rauhassa ne asiat läpi" Taistelemalla sain sen ruokapuolen pysymään sellaisena kuin pitääkin, mielummin sitten luisuin niistä treeneistä. Ei oo tää aina helppoa ei :/. Nyt olen keskittynyt vain tähän tekemiseen ja treenaamiseen. Kyllä se pää sieltä tulee vielä, kun se on saanut käytyä asiat läpi:). Täytyy vaan ottaa paljon kuvia, niin alan itsekkin hahmottamaan minkä näköinen mä olen oikeesti :D.

No jokatapauksessa tämä viikko levätään ja ensviikolla matkustan taas treeneihin Tampereelle. Tosin nyt ei ole treenit Killen kanssa vaan fitfarmin Espanjalais vahvistuksen Sergion kanssa. Musta jotenkin tuntuu että en uskalla tehdä sen kanssa muuta kun etureisiä :D.